sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Delhi, Intia

Lyhyt lentomatka tuntui todella pitkältä, sillä unta ei meinannut oikein kummallakaan tulla, joten lentokoneessa jo päätettiin että ei lähdetä seikkailemaan junalla ja kävellen univeloissa ja sekaisina (sillä ei kumpikaan laskeuduttuakaan tajunnut missä sitä oikeasti oltiin), vaan päätettiin ottaa kentältä taksi ja suunnata sillä hotellille. Tietenkin kun tyhmiä turisteja ollaan niin otettiin ensimmäinen taksi ketä kyytiä tarjosi ja suostuttiin ensimmäiseen hintaan. Aika kallis taksi matka tuli, mutta hotellille päästiin. Taksi matkalla rupesi jo pieni kulttuurishokki iskemään, sillä se liikenne on oikeasti erittäin kaaoottista, kävelijät, pyöräilijät,tuktukit, riksat, moottoripyöräilijät, autot ja rekat samassa kassassa ilman, että kaistaviivoilla olisi mitään merkitystä. 
Kun hotelille päästiin ja sisäänkirjauduttiin luultiin, että meille kerrottaisi mitä Delhissä voitaisiin tehdä, sekä muualla Intiassa. Mutta hotellin tyyppi yritti myydä meille autoa kuskeineen, joka kierrättäisi meitä kaupungeissa ja ajaisi kaupungista kaupunkiin. Siinä kun kulttuurishokki ja univelka lisääntyi idea kuullosti loistavalta ja hinta siedettävältä. Onneksi päätettiin mennä ottamaan unet ja sen jälkeen syömään ja miettimään asiaa. Kun mentiin taas juttelemaan hotellin tyypin kanssa hinta olikin noussut ja muutenkin koko juttu kuulosti epäilyttävältä, joten päätettiin, että pysytään alkuperäisessä suunnitelmassa. 
Samana iltapäivänä käveltiin läheiseen markettiin ja shokki alkoi hieman lieventyä, kun näki muita turisteja ja ei se niin paha ollutkaan. Kuitenkin mentiin aikaisin nukkumaan ja nukuttiinkin makeat 12 tuntia, teki ehkä ihan hyvää...
Seuraavana päivänä suunniteltiin menevämme katsomaan nähtävyyksiä, edellisenä päivänä tuli ilmi, ettei täällä kävelläkkään niin helposti kuin Euroopassa. Hotellilta saimme kuitenkin tuktukin päiväksi käyttöön järkevään hintaan. Ensimmäisinä suunnattiin juna-asemalle, jotta saataisiin ostettua liput seuraavaan kohteeseen. Meitä vain meinattiin viedä ihan muualle minne halusimme, joten palasimme takaisin tuktukillemme ja päätimme kokeilla myöhemmin uudestaan. Suuntasimme Indian Gatelle, Lotus Temppelille sekä Qutab Minarille. Kaikki tosi kivoja paikkoja ja kun tottui hulluun liikenteeseen, tuli siitäkin vain hauskaa. Onneksi äiti toi mulle tuliaisina huivin, koska ilman sitä ei tuolla liikenteessä kyllä pärjäisi. Fiksuina laittettiin arskat päähän ja huivi pään yli, ei kerätä niin paljoa huomiota, sekä huivi suun ja nenän edessä auttaa edes hieman noihin saasteisiin. Ja näin vaaleina tyttöinä kerätään kyllä todella paljon huomiota ja turisti nähtävyyksillä me ollaan paikallisille nähtävyyksiä ja kaikkia haluaa kuvia meidän kanssa. Huvittavinta kuitenkin oli, kun oli pariin kuvaan suostunut, että japanilainen turistikin halusi kuvan mun kanssa, luuli oikeasti varmaan joksikin julkkikseksi...
Tänään päätettiin ottaa uusi yritys niitten junalippujen kanssa, sekä käveltiin juna-asemalle. Täällä yritetään niin paljon huijata turisteja ostamaan kalliimpia ja feikki junalippuja, että oli hirveä vaiva päästä paikkaan mikä oli suunnattu kansainvälisille junalipun ostajille, mistä saa niitä oikeita lippuja. Kaikki yritti vain ohjeistaa muualle, mutta vihdoin sinne päästyämme ja jonotettua tunti, saatiin junaliput Agraan! Sen jälkeen otettiin tuktuk ja suunntattiin vanhaan Delhiin ja kohti Red Fortia ja Jama Masjidia. Jama Masjid varsinkin aivan valtavana moskeijana oli aivan super hieno! Meillä on ollut sääntönä, että ollaan ennen pimeää hotelilla, koska ei suositella naisina kävelemän piemällä Delhissä tai Intiassa, joten ennen kuutta oltaisiin käyty syömässä ja kuudeltä hotelilla viimeistään.
Kulttuurishokki on melkein jo kadonnut, päivä päivältä vain parempi fiilis! Huomenna ensimäinen junamatka, joka kyllä hieman jännittää. Mutta seuraavana Agra ja jo viikon päästä se olisi matka kohti Australiaa jo...


torstai 2. helmikuuta 2017

The day is here!

SIIS EN VOI USKOA TÄTÄ!! Vuos sitten aika tarkalleen näihin aikoihin sain hyvän idean, jota ehdotin Veeralle. 'Mitä jos lähettäis ens vuonna Etelä-Amerikkaan, haluisin kyllä käydä Ausseissakin, mutta voitais sielä sit nähä' Veera oli heti messissä ja siitä se ajatus sitten lähti. Veerakin päätti tulla Ausseihin ja pari välipysähdystä tuli vielä matkalle ja ajatus vain paisui ja paisui ja sit kesällä ennen juhannusta olikin lentoliput kourassa maailmanympäri! Ja nyt se päivä on täällä, kun rinkka on taas pakattu ja suunta kohti lentokenttää!!!!!!!
Ensimmäisenä pysähdys paikkana on Intia, jossa suunnitelmissa on käydä Delhi, Agra ja Jaipur oli kultainen kolmio. Sieltä matka jatkuu sit parin viikon päästä Australiaan, jossa vietetään kuusi viikkoa. Sitten mennään Uuteen Seelantiin pariksi viikoksi, josta matka jatkuu Argentiinaan Buenos Airesiin. Sieltä meillä on kahdeksan viikkoa aikaa nousta Perun Limaan, josta lennetään Rioon Brasiliaan. Siellä vietetään kymmenen päivää mistä lennetään New Yorkiin. Lentoliput Suomeen ostetaan sitten jostain matkanvarrelta. Tässä pääpiirteittäin meijän reissu :) 
Blogista tällä reissulla ei oteta mitään stressiä, mutta kyllä tänne aina välillä tulee tekstiä/kuvia/videoita, jotta itekkin pysyis vähän kärryillä mitä on tapahtunut ja mitä on koettu.
Mutta nyt se olis Adios Suomi nähdään kesällä!!! :)

lauantai 8. lokakuuta 2016

There ain't no journey what don't change you some

Reissusta nyt on kulunut melkein tasan viikko. Ja halu takasin olisi kova! Tää reissu oli täynnä iloa, noloja hetkiä, naurua, rakkautta, väsymystä, upeita paikkoja, ei niin upeita paikkoja, pepun puuduttamista junassa, eksymistä, uusia tuttavuuksia, ihania hetkiä ja vaikka mitä! Jos joku on tehty mua varten niin se on reissaaminen. Se tunne mikä oli koko reissun ajan lähti heti pois, kun laskeuduttiin Helsinki-Vantaalle. Se ilo; se tieto, että tuut olee täällä vain pari päivää, joten nolaa itses, älä anna muiden välittää; se tieto, ettei haittaa vaikka nyt eksyt, tuut löytämään takaisin ja se rakkaus ja ilo elämää kohtaan! Onneksi sain jakaa tuon ihanan reissun ihanan ihmisen kanssa ja, että jopa kestit mua! Joten suurensuuri kiitos Veeralle! Mutta enään alle neljä kuukautta, ja päästään lähtemään taas maailmalle!
Tämä blogi jatkaa silloin taas elämäänsä, nyt vietetään hiljaista eloa töitä tehden helmikuuhun saakka.
Tää video on pieni nippu koko reissusta vielä :)

         

torstai 6. lokakuuta 2016

Last days... Praha

Viimeisen junamatkan jälkeen päästiin reissumme viimeiseen kohteeseen Prahaan. Päätettiin, että kävellään hostellille 2,5 kilometriä. Viisi viikko rinkkaa kannettua rinkka tuntui tosi kevyeltä ja matkakin, jos vertaa alun kilometrin matkoihin kun oltiin aivan kuolleita. Tykästyin Prahaan jotenkin tosi paljon jo heti alku vaappumisen jälkeen. Vaikka paikka oli täynnä turisteja ja nähtiin älyttömän paljon suomalaisia. Kun päästiin hostelille, oli meidän pakko pestä vähän pyykkiä ja vähän levätä. Sitten lähdettiin syömään nuudelia ja käymään keskustassa.
Aamulla mentiin syömään ihan kunnon aamupala ravintolaan. OLI HYVÄÄ!! Ja sitten mentiin meidän tämän reissun ensimmäiselle free walking tourille. Vähän harmittaa ettei muissa paikoissa käyty noissa, sillä oli kiinnostavaa kuulla Prahan ja Tsekin historiasta. Vaikka nytten ainut mitä muistan siitä on se, että tsekkiläiset tykkää ruotsalaisista yhtä paljon kuin suomalaiset ja, että jos menee Tsekissä illallisjuhliin pitää varmistaa, että juhlat pidetään pohjakerroksessa. Hienosti myös kävelin walking tourin kaamera kädessä, mutta en kyllä kuin pari videoita sieltä kierrokselta ottanut. Kerrankin keskityin kuunteluun ;)
Sen jälkeen käytiin syömässä ja hostellille hetkeksi lepäämään. Veera tuli vähän kipeäksi, joten se sit jäi illaks hostelille ja itse lähdin käymään vielä ulkona.
Vikana päivänä käytiin Prahan linnalla ensin, missä oli myös joku sotilassoittokunto soittamassa. Se kyllä tais just loppua kun päästiin sinne. Sitten iskä ajoi meidän luokke ja kertoiltiin juttuja reissusta sille. Käytiin hyvin syömässä ja päästiin ihaniin sänkyihin nukkumaan. 
Seuraavana päivänä pitikin lähteä kotiin...




tiistai 4. lokakuuta 2016

Miten meistä tuli me. Wien pt. 2

Wienin viimeisen kokonaisen päivän aloitin yksin. Kiertelin yksinään Wienissä löysin puiston, Espanjalaisen ratsastuskoulun talllit (onneksi sillon kun olin yksin, sillä Veera ei nauti hevosista yhtä paljon kuin minä) ja kaikkea muuta jänää. Sitten näin taas Veeran ja päätettiin mennä National History Museoon. Olisin halunnut mennä Lontoon samankaltaiseen museoon mutta ei se mitään, oli ihan super mielenkiinnosta! Siellä käytiin kaikki maapallon syntymisestä ensi eliöihin sieltä dinosauruksiin ja sieltä ihmisiin ja muihin nykyajan eläimin ja niiden evoluutiota. Kierreltiin siellä kolme tuntia ja oltiin niin nälissämme, että otettin grilliltä Wiener schnitzelit ja siitä suunnattiin vielä sacherkakulle ja lasilliselle viiniä. Koska kyllähän sitä viiniä Wienissä pitää juoda!




OCTOBERFEST! Wien pt. 1

Budapestista jatkettiin kohti Wieniä. Oli ensimmäinen junamatka, kun piti istua käytävässä. Aika hyvin viidessä viikossa! Wienissä meitä oli vastassa serkkuni Heidi sekä James, johon tutustuttiin Ljubljanassa ja hän oli Wienissä samaan aikaan kun me. Onneksi oli tuttuja juuri tässä kaupungissa, sillä Wienin hostelli tarjonta on aika heikko, joten itse sain onneksi Heidiltä majapaikan ja James oli varannut Airbnb:n joten Veera pystyi yöymään siellä. Oltiin ekaan kerran erossa! APUA!
Oltiin jo iltapäivästä Wienissä, joten meillä oli eka ilta kanssa hyvin aikaa kierrellä. Heidi vähän esitteli meille paikkoja, ja mentiin syömään super ihanaan paikkaan, mikä on ollut pystyssä jo yli 200 vuotta! Joten suunnatkaa sinne jos Wieniin ootte menossa, mutta en kyllä muista nimeä....
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä kierreltiin Veeran ja Jamesin kanssa hyvin perinteiseen tyyliin: Ei tiedetä mitä täällä on tarjolla, joten kävellään ensin vähän aikaan tuonne suuntaan ja sitten mennään vähän tuonne suuntaan. Illalla mentiin Heidin ja sen kavereiden kanssa Wienin Octoberfesteille! Siellä oli ihan huippu tunnelma meno katossa koko ajan! Siellä tanssittiin pöydillä ja pidettiin hauskaa! :)


lauantai 1. lokakuuta 2016

VÄSYMYSTÄ! Zagreb &Budapest

Ljubljanasta jatkettiin Zagrebiin, joka ei ollut edes alkuperäisissä suunnitelmissa. Mutta huomattiin, että meillähän on pari matkapäivää lisää, joten koukataanpas Zagrebin kautta. Sieltä ei kyllä paljo jäänyt käteen, ensinnäkin missattiin meidän bussi millä ajateltiin mennä, sillä Veeran kävely oli niin hidasta. Ja muutenkin, koska Zagrebissa Veeraa särki nilkkaan ja itseä sormeen, ei tehty muuta kuin otettiin taksi Museum of broken relationshippiin, missä oli näytillä tavaroita pari- ja perhesuhteista ja tarina niiden takana. Sitten lähdettiin kävelemään suorinta reittiä hostellille, onneksi siihen matkalle osui joitakin nähtävyyksiä, jotta nähtiin edes jotain. Pysähdyttiin syömässä japanilaisessa ravintolassa matkalla ja vietettiin ilta hostellilla.

Zagrebista matka jatkui Budapestiin, molemmat jo melkein parempivoitisina, ainakin hetkellisesti. Ensimmäisenä iltana ei tehty muuta kuin pestiin pyykit ja mentiin hirveän nälkäisinä syömään ensimmäiseen halpaan ravintolaan mikä sattui osumaan silmään, ja se oli Intialaista! 
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä mentiin ensin museoon nimeltä House of Terror, joka kertoo Unkarin historiasta natsien ja kommunismin aikaan, oli kyllä ihan super mielenkiintoista, varsinkin kun museo on itse ollut kommunismin aikainen vankila. Sitten kiertämään vähän lisää Budapestin nähtävyyksiä. Illalla päästiin hostellille takaisin kipujen ja gourmee ruokien pariin.
Ollaan oltu nytten jotenkin tosi väsyneitä ja viimeisenä Budapestin päivänä ei oikeasti jaksettu tehdä mitään. Yritettiin lähteä jonnekkin, mutta käännyttiin takaisin hostellille, koska miksi sitä pitäisi joka päivä tehdä jotain, varsinkin jos väsyttäisi hirveästi. Illalla kuitenkin lähdettiin kuitenkin katsomaan Budapestia illalla valaistuna. Ihan nättiähän se on!



Budapest