Ensimmäinen 10 tunnin päiväbussi Brisbanesta Agnes Wateriin. Missattiin siis yksi kokonainen päivä perjaatteessa, mutta oli ihana nähdä maisemia ja kun ilta rupesi laskeutumaan myös niitä villejä kenguruita. Agnes Wateriin saavuttiin kymmeneltä illalla ja itse menin vain suoraan sänkyyn ja unten maille.
Seuraavana aamuna itse halusin mennä viereiseen kylään 1770. Maailman ainut paikka mikä koostuu pelkistä numeroista. Sinne Captain Cook rantautui vuonna 1770, ja siitä paikka on saanut myös nimensä. Mikään ihmeellinen se ei ollut, mutta tulipahan nähtyä. Oltiin siis eriteillä Veeran kanssa aamu ja kun itse saavuin takaisin hostellille päätettiin Veeran kanssa treffata rannalla. Itärannikon ylin ranta, missä voi nauttia vedestä ja rannalla makoilusta ilman, että tarvitsee pelätä krokoja tai meduusoja. Siellä se päivä sitten menikin, kunnes oli pakko tulla hostellille tekemään ruokaa ja lähteä takaisin kylään 1770, sillä se on yksi ainoista paikoista Australian itärannikolla, missä voi nähdä auringon laskevan merelle. Tietenkin meillä oli taas 2 litraa jätskiä mukana.
1770 sijaitsee siis noin kahdeksan kilometrin päässä Agnes Waterista ja helpoiten sinne pääsee taksilla. Päätettiin kuitenkin, että me kävellään takaisin. Siellä me melkein täysikuun valaistessa tarvottiin 8 kilometriä varvasläpsyissä. Ei ollut kovin viisasta...
Seuraavana aamuna Veera meni surffikouluun. Itärannikon pohjoisin surffikoulu. Itse jouduin jättämään väliin tämän kyljen takia, mutta olin kuvaus vastuussa Veerasta ja menin löhöilemään vain rannalle. Se näytti niin hauskalta ja kivalta, että ihan ärsytti kun ei päässyt mukaan. Vähän ennen kun Veeran kurssi loppui lähdin itse takaisin hostellille ja tekemään kouluun tarvittavia juttuja. (Niin jos joku ei vielä tiennyt pääsin kouluun!!)
Ilta meni tosi rattoisasti loikoillessa hostellilla. Tämä kuumuus ja kosteus vain pahenee paikka paikalta mitä ylemmäs mennään. Vie kyllä hyvin kaikki mehut.
Seuraavana aamuna meillä oli check-out ja sen jälkeen päätettiin vuokrata surffilauta Veeran kanssa puokkiin. Oli jäänyt niin paljon harmittamaan etten ollut mennyt sinne surffikouluu ja ajattelin jo mennäkkin, mutta päätin, että Veera voi opettaa perusteet mitä edellisenä päivänä oppi ja kokeilen itse. Olisi vain pitänyt jättää se sikseen, sillä jo laudalla makaaminen tuotti hieman tuskaa, mutta kyllä pari aaltoa oli pakko kokeilla. Veera auttoi mua ja ensimmäisellä aallolla melkein sain ponnistettua itseni pystyyn, mutta satutin kyljen ja oli pakko hypätä laudalta pois haukkomaan henkeä. Kyllä siinä vielä pari aaltoa kokeiltiin, mutta ei siitä mitään tullut sen kivun kanssa....
Mentiin takaisin hostellille ja oikeastaan taas vain hengailtiin sielä varjossa ja venailtiin tulevaa yöbussia Mackayhin.
Lopusta voitte taas löytää videon viimeisimmistä kohteista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti