Agra, Intia

Varoitus! Tästä postauksesta tulee erittäin pitkä, sillä viimeiset 4 päivää ovat kaikki samassa!!!

Delhistä pois pääsy ei ollut niin helppoa. Aamulla aikainen herätys ja kohti juna-asemaa. Juna pari tuntia myöhässä. Päätettiin fiksuina käydä vielä varmistamassa, että se varmasti on myöhässä ettei vaan missata sitä. Siinä samalla tajuttiin, että voidaan ostaa junalippu Agra-Jaipur välille niin saatiin sekin hoidettua. Näihin meni noin tunti aikaa ja päätettiin, että mentäis jo laiturille odottamaan, juna olikin vielä lisää myöhässä, nyt yhteensä kolme tuntia. Mentiin istumaan kämäseen kahvilaan tunniksi melkein tekemättä mitään, sillä ei tietokonetta uskaltanut kaivaa esiin, ja kännykästä ei halunnut akkua käyttää. Kun ei oikein ikinä tiedä miten täällä niitä pystyy lataamaan. Kun sitten tuntia ennen junan lähtöä mentiin laiturille oltiin ihan hukassa. Laiturilla oli toisen junan numero, ja taulu sanoi, että kaksi junaa (joista toinen meidän) saapuu samalle laiturille samaan aikaan ja lähtee samaan aikaan. Ajateltiin, että jos laiturin toisessa päässä olisi toisen junan pysähdys paikka ja toisessa toisen. Joten käveltiin noin kilometrin pituista laituria edes takaisin ja ei löydetty mistään meidän junan numeroa. Sitten kultiin kuulutus, että meidän junan laituri olisi vaihtunut käveltiin sinne ja ei sieläkään meidän junan numeroa näkynyt. Palattiin takaisin alkuperäiselle laiturille. Vihdoin kysyttiin joltain ja sen jälkeen vielä kolmelta muulta, että pysähtyykö meidän juna tässä. Kaikki sanoivat kyllä ja olivat erittäin auttavia. Siellä ahtaudessa satojen muiden ihmisten ja säkkejä täynnä olevien vaunujen seassa iski silti epätoivo ja oltiin ihan varmoaja ettei millään päästä pois Delhistä. Sitten saapui juna viereiselle laiturille ja ihmiset keneltä oltiin kysytty apua kertoivat, että se olisi meidän juna ja yksi ystävällinen vanha mies näytti meille vaununkin. Vihdoin oltiin matkalla pois Delhistä!!!

Vaikka luultiin, että varattiin vaan penkkipaikat, oli meidän paikat sängyt, pienessä verholla suojatussa kopissa. Saatiin vielä paikallinen pariskunta meidän kanssa samaan koppiin. Siinä yritettiin jutella, mutta yhteinen kieli oli vaikeata löytää. Siinä englannin ja hindin sekoituksessa vaihdettiin kuitenkin muutamia tarinoita ja vitsejä. Tosi mukavia tyyppejä ja auttoivat vielä nousemaan oikealla asemallakin pois.

Heti kun astuttiin Agran juna-asemalle pystyi hengähtämään, ei niin paljon ihmisiä! Ja kun oltiin etsimässä tuktukia niin yksi kuski tarjosi kyytiä kohtuu hinnalla. Matkalla hotellille juteltiin tosi paljon, ja kuskilla oli ihan ´´vieraskirjan´´ tyylinen kirja tuktukissa, mihin muut turistit olivat kirjoitelleet kommenteja kuskistamme Bobbystä. Löydettiin pari suomalaistakin, jotka olivat hänen tuktukillaan matkustaneet. Bobby tarjosi, että ajeluttaisi meitä ympäri Agran nähtävyyksiä ja suostuttiin ja sovittiin treffit seuraavalle aamulle. Kun päästiin vihdoin hotellille melkein neljä tuntia oletettua myöhemmin mentiin hotellin ravintolaan syömään. Hotellin ravintolan henkilökunta oli kyllä laiskinta mitä olen ikinä nähnyt, mutta saatiin ainakin jotain ruokaa mahaan.

Seuraavana aamuna Bobby tuli hakemaan meitä hotellilta ja pyydettiin ensimmäisenä viemään jonnekin mistä saa aamupalaa, ensimmäinen kunnon aamupala tälle reissulle! Sitten käytiin Agra Fortilla, saman tapainen kuin Delhin Red Fort (nää fortit on linnotuksia missä hallitsijat on aikoinaan asuneet), mutta tänne mentiin ihan sisälle saakka. Sieltä jatkettiin matkaa Baby Taj Mahalille ja sitten Bobby näytti meille raunioituneen moskeijan, jota ei ihan kaikki turistit löydä. Parasta siellä kyllä oli paikallisten lasten kriketti peli moskeijan pihalla. Sen jälkeen käytiin kiertämässä vähän paikallisia kauppoja ja kun aurinko rupesi olemaan alempana mentiin Taj Mahalille. Tai oikeastaan joen toiselle puolen katsomaan Taj Mahalia takaa. Siltä puolen mihin Taj Mahalin rakentaja olisi halunnut rakentaa itselleen mustan Taj Mahalin, mutta ehti rakentaa vain perustan, kun oma poika vangitsikin isänsä. Olisi aivan upeaa kun valkoinen ja musta Taj Mahal katsoisivat toisiaan toisilta puolin jokea. Siinä mustan Taj Mahalin perustuksilta katsottiin auringon lasku ja tuijotettiin Taj Mahalia yli tunnin. Sieltä Bobby vei meidät takaisin hotellille ja suunnattiin huonosta palvelusta huolimatta hotellin ravintolaan, sillä ulkona oli pimeää ja ei saa ottaa turhia riskejä!

Seuraavaksi päiväksi oltiin Bobbyn kanssa sovittu, että hänen tuttavansa taksi vie meidät puolentoista tunnin ajomatkan päähän Keoladeon kansallispuistoon ja takaisin tullessa pysähdyttäisiin Fathepur Sikrissä. Herättiin kuuden jälkeen aamulla, sillä sovittiin, että seitsämältä on lähtö. Mentiin seitsämältä aamulla hotellin eteen odottamaan. Kello 7.15 täristiin kylmästä ja tultiin sisään ja yritettiin soittaa kuskille monta kertaa ei vastausta. Soitettiin n. Kello 7.45 Bobbylle, joka sanoi, että hoitaa meille toisen kuskin. Kello 8 luovutettiin nälälle ja mentiin hotellin aamupalalle syömään (aika kallista). Oltiin syöty noin 8.30 ja meillä ei vieläkään ollut kyytiä pihassa. Hotelli tarjosi taksia ja hinta oli melkein sama, joten hyväksyttiin se ja viimein kaksi tuntia myöhemmin istuttiin taksissa.

Keoladeon kansallispuistoon saavuttua meille yritettiin myydä taas tour guidea, mutta haluttiin mennä yksin. Vuokrattiin pyörät ja lähettiin polkemaan tietä pitkin puistoon. Lipun myynti pisteessä ja kaikkialla puiston ulkopuolella sanottiin, että se on viidakkoa. Ei se kyllä sellaista ollut.... Valittiin lyhin reitti, joka oli vaan suoraa tietä koko matkan puistossa olevan vesistön keskellä. Nähtiin paljon lintuja, mistä paikka on kuuluisa, pari apinaa ja peuraa, sekä paljon lehmiä. Tien loputtua ostettiin limut ja sitten käännyttiin takaisin taksille päin. Pyörät, jotka vuokrattiin eivät olleet mistään mukavimmasta päästä ja peppumme huusivat hoosiannaa takaisin tulomatkalla, joten matka takaisin tultiin vauhdilla, ainoastaan pikaista evästaukoa lukuun ottamatta. Puisto oli kyllä ihana, sillä näki vihdoin vihreyttä, oli hiljaista ja kuuli vain lintujen laulun eikä yhtään autojen tööttäilyä. Kyllä se rauhoitti!

Takaisin tulo matkalla pysähdyttiin Fathepur Sikrissä, joka on autioksi jätetty kaupunki, joka on myös raunioitunut vuosien myötä. Ollaan luettu paljon hyvää hehkutusta paikasta, mutta oli aika iso pettymys ja vietettiin siellä vain vähän aikaa. Takaisin Agraan päästyä taksi vei meidät syömään jonnekkin keskustaan ja sen jälkeen taas hotellille nukkumaan, sillä seuraavana aamuna oli vielä aikaisempi herätys.

Ei oikein vieläkän tiedetä mitä meidän alkuperäisille kuskeille tapahtui, mutta samaan hintaan päästiin oikeisiin paikkoihin niin ei kai se mitään...

Tänään siis kello oli soimasssa jo viiden jälkeen. Sillä haluttiin mennä katsomaan auringon nousu Taj Mahalille. Lähdettiin kuudelta hotellilta ja portille päästiin ennen puoli 6. Käytiin ostamassa liput ja eikun jonottamaan portille. Täällä on hassua, että melkein kaikki paikat on auki auringon noususta auringon laskuun, joten portit aukesivat vasta auringon noustessa. Jono kulki hitaasti ja porteista sisään päästyä aurinko oli jo aika korkealla, mutta oli vielä kauniin punainen. Security checkissä, mulle sanottiin, että en saa ottaa mun ´´isoa´´ reppua sisään (jossa oli siällä pelkkä kamera) vaan käännytettiin porteista ulos ja viemään reppu säilytystilaan. Sen etsimisessä meni hetki ja kun takasin sisälle päästyä kello oli jo lähempänä puoli 8 ja aurinko oli enää hetken ihanan punainen. Mutta ei se mitään, sillä onhan se Taj Mahal vaan älyttömän kaunis!! Kierreltiin siellä hetki, käytiin Taj Mahalin sisällä ja sitten kun ei enää siedetty nälkää lähdettiin syömään aamupalaa. Tänään piti viettää vapaa päivää, mutta päätettiin uskaltautua kävelemään hotellin viereisellä kadulla, tuohan se aina rohkeutta lisää. Löydettiin jonkin sortin luontopolku, jonne lähdettiin käppäilemään.

Nyt on käyty syömässä (valittiin aika randomilla paikka, joten katsoo saadanko ensimmäisiä vatsaongelmia tälle reissulle) ja sitten pitäis pakata, sillä huomenna matka jatkuu Jaipuriin, missä vietetään viimeiset päivät Intiassa. Pakko kyllä sanoa Veeran sanoin, että jos mä olisin lehmä niin en mäkään Delhissä asuisi. Sillä Delhissä ei nähty paljoa lehmiä, Agrassa ihan hirveästi. Ja Agra on ollut Delhiin verrattuna niiiiiiiiiin paljon parempi. Epätoivoa ja kauheata kulttuurishokkia ei ole täällä ollut ja toivotaan, että Jaipur olisi yhtä kiva tai vielä kivempi kuin Agra!!

Delhi, Intia

Lyhyt lentomatka tuntui todella pitkältä, sillä unta ei meinannut oikein kummallakaan tulla, joten lentokoneessa jo päätettiin että ei lähdetä seikkailemaan junalla ja kävellen univeloissa ja sekaisina (sillä ei kumpikaan laskeuduttuakaan tajunnut missä sitä oikeasti oltiin), vaan päätettiin ottaa kentältä taksi ja suunnata sillä hotellille. Tietenkin kun tyhmiä turisteja ollaan niin otettiin ensimmäinen taksi ketä kyytiä tarjosi ja suostuttiin ensimmäiseen hintaan. Aika kallis taksi matka tuli, mutta hotellille päästiin. Taksi matkalla rupesi jo pieni kulttuurishokki iskemään, sillä se liikenne on oikeasti erittäin kaaoottista, kävelijät, pyöräilijät,tuktukit, riksat, moottoripyöräilijät, autot ja rekat samassa kassassa ilman, että kaistaviivoilla olisi mitään merkitystä. 

Kun hotelille päästiin ja sisäänkirjauduttiin luultiin, että meille kerrottaisi mitä Delhissä voitaisiin tehdä, sekä muualla Intiassa. Mutta hotellin tyyppi yritti myydä meille autoa kuskeineen, joka kierrättäisi meitä kaupungeissa ja ajaisi kaupungista kaupunkiin. Siinä kun kulttuurishokki ja univelka lisääntyi idea kuullosti loistavalta ja hinta siedettävältä. Onneksi päätettiin mennä ottamaan unet ja sen jälkeen syömään ja miettimään asiaa. Kun mentiin taas juttelemaan hotellin tyypin kanssa hinta olikin noussut ja muutenkin koko juttu kuulosti epäilyttävältä, joten päätettiin, että pysytään alkuperäisessä suunnitelmassa. 

Samana iltapäivänä käveltiin läheiseen markettiin ja shokki alkoi hieman lieventyä, kun näki muita turisteja ja ei se niin paha ollutkaan. Kuitenkin mentiin aikaisin nukkumaan ja nukuttiinkin makeat 12 tuntia, teki ehkä ihan hyvää...

Seuraavana päivänä suunniteltiin menevämme katsomaan nähtävyyksiä, edellisenä päivänä tuli ilmi, ettei täällä kävelläkkään niin helposti kuin Euroopassa. Hotellilta saimme kuitenkin tuktukin päiväksi käyttöön järkevään hintaan. Ensimmäisinä suunnattiin juna-asemalle, jotta saataisiin ostettua liput seuraavaan kohteeseen. Meitä vain meinattiin viedä ihan muualle minne halusimme, joten palasimme takaisin tuktukillemme ja päätimme kokeilla myöhemmin uudestaan. Suuntasimme Indian Gatelle, Lotus Temppelille sekä Qutab Minarille. Kaikki tosi kivoja paikkoja ja kun tottui hulluun liikenteeseen, tuli siitäkin vain hauskaa. Onneksi äiti toi mulle tuliaisina huivin, koska ilman sitä ei tuolla liikenteessä kyllä pärjäisi. Fiksuina laittettiin arskat päähän ja huivi pään yli, ei kerätä niin paljoa huomiota, sekä huivi suun ja nenän edessä auttaa edes hieman noihin saasteisiin. Ja näin vaaleina tyttöinä kerätään kyllä todella paljon huomiota ja turisti nähtävyyksillä me ollaan paikallisille nähtävyyksiä ja kaikkia haluaa kuvia meidän kanssa. Huvittavinta kuitenkin oli, kun oli pariin kuvaan suostunut, että japanilainen turistikin halusi kuvan mun kanssa, luuli oikeasti varmaan joksikin julkkikseksi...

Tänään päätettiin ottaa uusi yritys niitten junalippujen kanssa, sekä käveltiin juna-asemalle. Täällä yritetään niin paljon huijata turisteja ostamaan kalliimpia ja feikki junalippuja, että oli hirveä vaiva päästä paikkaan mikä oli suunnattu kansainvälisille junalipun ostajille, mistä saa niitä oikeita lippuja. Kaikki yritti vain ohjeistaa muualle, mutta vihdoin sinne päästyämme ja jonotettua tunti, saatiin junaliput Agraan! Sen jälkeen otettiin tuktuk ja suunntattiin vanhaan Delhiin ja kohti Red Fortia ja Jama Masjidia. Jama Masjid varsinkin aivan valtavana moskeijana oli aivan super hieno! Meillä on ollut sääntönä, että ollaan ennen pimeää hotelilla, koska ei suositella naisina kävelemän piemällä Delhissä tai Intiassa, joten ennen kuutta oltaisiin käyty syömässä ja kuudeltä hotelilla viimeistään.

Kulttuurishokki on melkein jo kadonnut, päivä päivältä vain parempi fiilis! Huomenna ensimäinen junamatka, joka kyllä hieman jännittää. Mutta seuraavana Agra ja jo viikon päästä se olisi matka kohti Australiaa jo...

The day is here!

SIIS EN VOI USKOA TÄTÄ!! Vuos sitten aika tarkalleen näihin aikoihin sain hyvän idean, jota ehdotin Veeralle. 'Mitä jos lähettäis ens vuonna Etelä-Amerikkaan, haluisin kyllä käydä Ausseissakin, mutta voitais sielä sit nähä' Veera oli heti messissä ja siitä se ajatus sitten lähti. Veerakin päätti tulla Ausseihin ja pari välipysähdystä tuli vielä matkalle ja ajatus vain paisui ja paisui ja sit kesällä ennen juhannusta olikin lentoliput kourassa maailmanympäri! Ja nyt se päivä on täällä, kun rinkka on taas pakattu ja suunta kohti lentokenttää!!!!!!!

Ensimmäisenä pysähdys paikkana on Intia, jossa suunnitelmissa on käydä Delhi, Agra ja Jaipur oli kultainen kolmio. Sieltä matka jatkuu sit parin viikon päästä Australiaan, jossa vietetään kuusi viikkoa. Sitten mennään Uuteen Seelantiin pariksi viikoksi, josta matka jatkuu Argentiinaan Buenos Airesiin. Sieltä meillä on kahdeksan viikkoa aikaa nousta Perun Limaan, josta lennetään Rioon Brasiliaan. Siellä vietetään kymmenen päivää mistä lennetään New Yorkiin. Lentoliput Suomeen ostetaan sitten jostain matkanvarrelta. Tässä pääpiirteittäin meijän reissu :) 

Blogista tällä reissulla ei oteta mitään stressiä, mutta kyllä tänne aina välillä tulee tekstiä/kuvia/videoita, jotta itekkin pysyis vähän kärryillä mitä on tapahtunut ja mitä on koettu.

Mutta nyt se olis Adios Suomi nähdään kesällä!!! :)